Olimme tänään Porissa InCatin kasvattajakurssilla. Ihan hyödyllinen kurssi, ja varmasti vastinetta jäsenmaksulle! Vaikkakin suuri osa materiaalista oli minulle entuudestaan tuttua (netistä ja kirjoista ahmittu kaikki mahdollinen moneen kertaan), oli silti hyödyllistä kerrata asiat, ja etenkin kuulla kasvattajilta käytännön kokemuksia. Tietysti mikään määrä tietoa ei korvaa kokemusta, ja siksi olen todella tyytyväinen, että tulemme níin hyvin juttuun Ansan ja Nasun kasvattajan kanssa, ja toivottavasti saamme hänet tueksi tänne sitten kun synnytys tapahtuu. Puhumattakaan kaikesta muusta avusta… Sopivan kollin löytäminenkin olisi ollut ihan utopiaa ilman Maijaa!
Kurssin jälkeen päätimme pistää kasvattajanimihakemuksen vetämään heti huomenna. Mutta entä se itse nimi? Olemme haudutelleet suomenkielistä nimeä, mutta nyt alkoi tuntua siltä, että se rajoittaisi pentujen nimivalintoja. Lisäksi en henkilökohtaisesti pidä genetiivissä olevista kasvattajanimistä (Kissalan; Cattery’s) – mielestäni ne kuulostavat yksinään kummallisilta. Onnistuimme keksimään illalla mitään tarkoittamattoman sanan, jossa on suomenkielinen ja englanninkielinen osa, ja joka meidän mielestämme kuulosti hyvältä. Ajatuksena olisi, että se ei pakota pentujen nimiä pelkästään englannin- tai suomenkielisiksi, eikä lähellekään samankaltaista kasvattajanimeä ole käytössä. Jännityksellä odotamme, meneekö ehdotus läpi!