 |
| Klaara odottaa pentuja, päivä 65. |
Terveisiä Porista, Klaaran sijoituskodista! Ajelin sinne kätilöksi viime sunnuntaina, kun Klaaran laskettu aika oli maanantaina. Tälle pentueelle olimme miettineet teemaksi vesi-elementtiä, ja se miellytti myös sijoitusperhettä. Klaara ja pentueen isä Adonis ovat molemmat luonteeltaan todella herttaisia ja kilttejä, joten sehän sopisikin tunteikkaaseen, lainehtivaan ja lempeään veteen. Lisäksi Klaaran koti on Meri-Porissa, ja niiden syntymän hetkellä helteiseen kesäpäivään lankesi reipas ja virkistävä sade. Vesiteema siis sopi hyvin.
Pentujen syntymää saatiin kuitenkin odottaa tiistaihin, 4.6.2013 saakka. Klaaran raskausaika oli sujunut oikein hyvin, lukuunottamatta astutuksen jälkeistä Axilur-pahoinvointia. Klaaran maha ja ruokahalu olivat kasvaneet tasaisesti, ja loppuvaiheessa Klaaralla olikin aika messevän kokoinen vauvamaha.
Sunnuntaina ja maanantaina Klaaralla oli esisupistuksia, joiden aikana maha välillä kiristyi niin, että pentujen muotoiset kuhmut näkyivät kummassakin kyljessä selvästi. Pystyimme näkemään kummallakin puolella 2 pentumuhkuraa, joten todennäköistä oli, että pentuja olisi ainakin 4.
Olin hartaasti toivonut, että Klaaran olisi yhtä helppoa ja nopeaa synnyttää kuin sen Tara-emon, jonka synnytys ensikertalaisuudesta huolimatta sujui nopeasti ja helpon oloisesti. Näin se onneksi menikin, Klaara on vähintään yhtä luonteva emo kuin Tarakin. Tiistaiaamupäivällä näytti selvältä, että Klaara tekee kuten emonsa, ja synnyttää päivällä eikä yön hämärinä tunteina. Klaara makasi kehräten, ja otti mielellään helliä paijauksia mahaansa ja kylkiinsä, mutta mikään asento ei ollut oikein hyvä jatkuvien supistusten takia. Neiti kävi useaan otteeseen hiekkalaatikolla, mikä onkin usein merkki siitä, että pennut alkavat laskeutua synnytyskanavaan. Pian tämän jälkeen Klaara asettuikin pentupesään, jossa se petasi kuumeisesti pehmikkeitä, ja eipä aikaakaan, kun se alkoi supistusten aikana ponnistella.
 |
| Klaara imettää vastasyntyneitä pentujaan |
Ensimmäinen pentu tuli hieman hankalassa asennossa, häntä edellä ja seuraavaksi takapuoli, ja pennun takajalat olivat eteenpäin taipuneena. Pennun sikiökalvot olivat jo revenneet ponnisteluissa, joten pentua ei ollut niin helppoa synnyttää kuin liukasta, kalvojen peittämää pakettia. Klaara kuitenkin onnistui synnyttämään pennun nopeasti, ja alkoi heti nuolla pentua kuivaksi. Ensimmäinen pentu syntyi 11:18, ja se oli 105g painoinen hopeatäplikäs pikkukissa. Aluksi luulimme pentua päivänselväksi tytöksi, mutta seuraavana aamuna huomasimme tällä pikkutytöllä pallit… Joskus virhearvioita voi sattua, sillä pennun hännänalunen voi olla jotenkin turvoksissa tai painuksissa synnytyksen jäljiltä. Hopeatäplikäs esikoispoika on aika vaalea, ja jämerän oloinen pikku-ocicat.
Seuraava pentu syntyi klo 11:43 pää edellä ja kalvot päällä helposti. Tämäkin pikkuinen oli hopeatäplikäs poika, ja painoi täsmälleen saman kuin esikoinenkin, 105g. Tämä poika on hieman veljeään tummempi, ja sen korvantaustat vaikuttivat pikimustilta, kun taas esikoisella korvissa oli selkeät, vaaleat ”peukalonjäljet”. Lisäksi pentu oli rakenteeltaan hieman hoikempi kuin ensiksi syntynyt poika. Tummemman hopeapojan korvat olivat aika isot syntyessä, ja kun Klaara nuoli pennun päätä kuivaksi, toinen korva kääntyi nurinpäin… suuret lepakkokorvat! Tästä pentu saikin työnimen Batman.
 |
| Muut pennut nukkuvat, mutta esikoinen on vielä tissillä. |
Vain 16 minuuttia myöhemmin, klo 11:59 syntyi seuraava pentu. Se syntyi takapuoli edellä, mutta sikiökalvot ehjänä, joten se ei aiheuttanut Klaaralle kovin paljoa kiroilua. Kolmas pentu oli ruskeatäplikäs tyttö, joka painoi 107g. Tyttö on kaunis kuin karamelli, ja jämerän rakenteinen pikkukissa.
Viimeinen, neljäs pentu syntyi kalvot ehjänä, pää edellä helposti klo 12:33. Pentu osoittautui ruskeatäplikkääksi pojaksi, hyvin pitkälti saman näköinen kuin siskonsakin. Poika painoi 106g, eli kaiken kaikkiaan pennut olivat todella tasaisen kokoisia! Lisäksi pennut olivat yllättävän suuria, 105-107g painoisia, kun Klaara ei ole mikään maailman suurin ocicat-naaras, ja pentujakin oli kuitenkin 4. Ruskeatäplikkäät pennut erottaa tietysti hännän alle katsomalla, mutta muutenkin niistä löytyy erottavia piirteitä, kuten korvantaukset: tytöllä ne ovat lähes pikimustat, ja pojalla niissä näkyvät vaaleat peukalonjäljet paljon selvemmin.
Neljännen pennun jälkeen Klaaralla oli vielä jälkisupistuksia, ja jännitimme, tuleeko vielä viides pentu. Mutta viidettä ei ilmaantunut, ja muutaman tunnin päästä Klaaran mahaa painellessa en tuntenut enää mitään pennulta tuntuvaa. Klaara osasi kyllä kaiken synnytykseen ja pentujen hoitoon liittyvän vaistonvaraisesti todella hienosti. Se nuoli kaikki pennut puhtaiksi ja kuiviksi, söi istukat, trimmasi napanuorat täydelliseen pituuteen, ja osasi heti pissattaa pentuja. Kaikki pennut olivat todella virkeitä ja menivät heti maitobaariin nauttimaan terveellistä ternimaitoa.
Nyt pennut ovat jo kolmen päivän ikäisiä, ja kaikki ovat lähteneet kasvamaan hienosti. Ruskeatäplikkään pojan toinen silmä alkoi raottua jo kahden päivän ikäisenä, mikä on Northalla-pentujen uusi ennätys… Myös toisena syntynyt hopeapoika alkaa jo raotella silmiään. Kylläpä niillä onkin kiire nähdä maailma!
Nimet pennuille keksittiin aika helposti, ja tässä ne ovat:
- FI*Northalla Whitewater, hopeatäplikäs esikoispoika. Whitewater tarkoittaa vettä, joka virtaa niin reippaasti, että näyttää valkoiselta, esimerkiksi jokien koskissa.
- FI*Northalla Springwater, hopeatäplikäs toisena syntynyt poika. Springwater eli lähdevesi on vettä, joka pulppuaa maasta, muodostaen lampia ja joskus alun joelle.
- FI*Northalla Sweetwater, ruskeatäplikäs tyttö. Sweetwater on makeaa vettä, siis ei suolaista merivettä.
- FI*Northalla Groundwater, ruskeatäplikäs poika. Groundwater eli pohjavesi on maakerrosten läpi suodattuessaan puhdistunutta vettä.
Kutsumanimet pennuille ovat vielä osittain mietinnässä. Nyt vain jäämme seuraamaan pentujen kasvamista ja kehittymistä!