Iltaa täältä Vekkulasta. Aiheinamme tänään: Leon lapsukaiset, kissanäyttelykuulumiset, ja lopuksi esittelemme ocicat-kissatalouden niksivalikoimaa.
Aluksi Vaasaan, jossa Riddlen pennut ovat varttumassa juuri luovutusikäisiksi. Pennuista kaksi, Zegra-tyttö ja Kazar-poika, ovatkin juuri muuttaneet uusiin koteihinsa. Kaksi kaunista suklaatäplikästä pentua olisi vielä vailla omaa, hyvää kotia, Zago-tyttö ja Tarzan-poika.
FI*Riddle Zago of the Jungle, OCI b 24
FI*Riddle Tarzan of the Jungle, OCI b 24
Toivottavasti näillekin symppiksille löytyy hyvät omistajat! Tosi nättejä pentuja kummatkin, ja ihania persoonia. Riddle-kasvattajilta lisätietoja. Lisää kuvia on muuten täällä.
Sitten näyttelyjuttuihin. Riddle-pentujen isäpappa Leo valmistui TUROKissa lauantaina GIC:ksi (Grand International Champion). Sunnuntaina oli Ocicat-erikoisnäyttely, joka olikin houkutellut yli 70 ocicattia Turkuun. Leikkimielisissä luokissa riitti, esimerkiksi 3 sukupolven luokka, pisin häntä, painavin oci… Viimeksimainitun luokan urosten sarjan voiton vei suvereenisti Leo, vaikka onkin vielä kehittyvä 1,5-vuotias kissa. Leon painoksi mitattiin 6,5 kg, mutta nyt pari viikkoa myöhemmin näkyy tulleen vielä 100g lisää.
FI*Northalla Viking Bronze, OCI bs 24
No, ocicat-urostenhan pitäisikin olla 6-8 kg, mutta aika harvinaisia tuntuu olevan nämä yli kuusikiloiset kissat. Paino ei tietysti saisi muodostua löllyvästä kudoksesta, vaan ihan tiukasta tavarasta, kuten tuolla Leollakin on asian laita. Kastraateillahan usein pukkaa rasvaa kertymään kylkiin kuin itsestään, eikä se taas ole tarkoitus.
Lopuksi sekalaisia ocicat-niksejä. Olen kyllä kuullut, että ihan kaikissa kissatalouksissa (ei edes kaikissa ocicat-talouksissa) ei tarvita näin paljoa kikkakolmosia että tavarat saataisiin pysymään paikoillaan, mutta meillä ovat kaikki seuraavat tarpeen. Ocit ovat sen verran touhukkaita ja nokkelia kissoja, että meillä kyllä suoritetaan inventaario milloin vaatehuoneessa, wc:ssä tai vaikka roskiskaapissa, jos joskus ovi jää auki. Ainakin Ansa ja Leo saavat ”tavallisen” sisäoven auki sekunnissa hyppäämällä kahvaan. Lisäksi availlaan laatikoita, vaatekaappeja, ja jopa sytytetään valot katkaisijasta (mieluiten keskellä yötä)…
Joissakin ovissa on avaimella toimiva lukitus.
Useimmissa ovissa on kahvat käännetty näin. Alaspäin = lukossa, nostamalla ylöspäin aukeaa.
WC:n oven saa lukkoon myös ulkoapäin – muuten joku menee työpäivän aikana sinne silppuamaan vessapaperin. Kolikko taitaa olla virolainen, eurokolikot ovat liian paksuja.
Roskiskaapissa on Ikeasta hommattu Patrull-lapsilukko.
Samoin keittiön vetolaatikoissa on Ikea-lapsilukot.
Jotkut kaapit saa pysymään kiinni hiuslenkillä.
Pannuhuoneen ovessa kahvaa ei saa käännettyä, joten siinä on haka. Tämä tosin on osoittautunut meidän misuille mahdolliseksi avata, vaikka haka onkin ihmisen rinnan korkeudella. Hyppy ja tassutus – haka aukeaa.
Tuulikaappi on kätevä olemassa, sillä varsinkin Nasu on mestari livahtamaan sadasosasekunnissa mistä tahansa raottuvasta ovesta. Tuulikaappi toimii meillä kuin paineistetun huoneen ilmalukko, yksi ovi kerrallaan auki.