On tämä kissojen kasvattaminen kyllä ihanaa ja kamalaa. Vaikka kuinka tietäisi, että pennun tuleva koti on niin hyvä ja huolehtiva kuin on mahdollista, tuntuu silti pennusta luopumisen jälkeen siltä kuin sydän olisi nyljetty. Noh, se tunne menee kyllä ohi parissa päivässä, ja sitten voi myhäillä tyytyväisenä siihen, että kasvatti on löytänyt itselleen hyvän ja rakastavan kodin.
Teriskin siis löysi kodin, ja lähti uuden perheensä luo Pirkkalaan tänään. Lilli on asustanut uudessa kodissaan Turussa jo kaksi viikkoa, ja mukavasti kuulemma menee. Molemmilla on mainioita kissakavereita ja ihanat ihmisystävät kodeissaan – hienosti pullat uunissa, siis! Leo-poika oli päätetty jo pienestä saakka jättää meille mammanpojaksi. Nyt kuitenkin tuntuu koti kumman tyhjältä, kun on vain 3 kissaa…
Tilanne korjaantuu jo noin viikon sisällä, sillä Ansan laskettu aika lähestyy. Rouvan kyljet ovat ihan pullollaan, ja paino on noussut jo 1,3 kg. Damin ja Ansan lapsukaisia on jo alustavasti kyseltykin, mikä on tosi hieno juttu. Pennut ovat luovutusiässä sopivasti jouluksi. Odotamme ruskea- ja suklaatäplikkäitä pikku maanvaivoja – kaikki muutkin ocicatin värit ovat mahdollisia. Toivottavasti vauvat perivät komealta isältään hienon pään tyypin!