Hupsista, aika kuluu nopeasti! En olekaan ennättänyt kirjailla tänne blogiin hetkiseen, mutta hiljaisuus ei ole ulottunut jokapäiväiseen elämäämme, päinvastoin… Puupennut varttuvat ja ovat varsin vauhdikkaita persoonia kaikki. Lauantaina pesue täyttää 13 viikkoa (myöskin tasan 3kk!), ja sunnuntaina Vili ja Juno muuttavat uusiin koteihinsa. Monni ja Poppi ovat äidin helmoissa vielä joulun yli, mutta 27. päivä niillekin avautuu elämä uudessa kodissa. Kaikista neljästä kissasta tulee helsinkiläisiä. Juno ja Vili pääsevät kumpikin kaveriksi toiselle kissalle, Vilin kaveri on bengali ja Junon maatiainen. Monni ja Poppi pääsevät samaan kotiin keskenään, mikä onkin sisaruksille oikein huippukiva juttu!
Me Vekkulan ihmiset päätimme tänäkin vuonna lähettää joulukortit sähköisessä muodossa, ja lähettää säästyneet rahat eri eläinsuojeluyhdistyksiä auttamaan. Joululahjoiksikin annamme hymyä ja hyvää mieltä. Tuntemillamme ihmisillä on sentään maha täynnä ruokaa ja katto pään päällä – asia, joka ei ole ollenkaan itsestäänselvyys monelle löytökissaparalle. Kiitämme eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoisvoimia tärkeästä työstä, ja toivomme jaksamista jatkossakin!
Ai niin, se sähköinen joulukortti… Päätimme hyödyntää valokuvamalleina seitsemää täpläturkkiamme, rekvisiitaksi harmaa sametti sekä epälukuinen määrä joulukuusen palloja. Klassinen aiheenvalinta, siis. Mutta aiheen uutuusarvon puuttuminen EI yhtään helpottanut suoritusta. Odotinkin itse asiassa, että saamme ehkä kuvan jonkun ocin hännänpäästä ja joulupallosta, jos olemme onnekkaita. Tällaisia näistä tuli:
Leon vähemmän edustava, mutta sitäkin täplikkäämpi puoli
Nasu klassisessa kebab-eläin -asennossa
Euroopan omistaja -Leo
Ilkikurisen näköinen pikkukisu Juno joulupallon kimpussa
Tyystin valokuvaajan hitauteen väsähtänyt Leo
Joulupalloja oli NIIN kiva riepotella
Lopuksi kuva, jonka lähetimme. Tässä Leolla suussa sydämenmuotoinen joulupallo – maassa rauha ja kissoilla hyvä tahto!
