Raakaa lihaa


Kissojen ruokinta on maailma, josta löytyisi hyvin paljonkin asiaa. Meillä on tapana ruokkia kissojamme mahdollisimman pitkälle raa’alla,  luuta sisältävällä lihalla, sillä se on tietojemme perustella kissalle terveellisin vaihtoehto.  Annamme kissoillemme myös jonkin verran kuivaruokaa, tavallisesti iltapäivällä, ja olen kirjoittanut jo aiemmin erilaisten teollisten kissan kuivaruokien eroista.

Tänään päivän aiheena kuitenkin on raakaruoan valmistaminen. Haluan mainita Poseidonian-kasvattajan kotisivun mainiona lähteenä, josta voi lukea kissojen raakaruokinnan eduista. Poseidonian-sivuilta löytyy myös helppo resepti, jonka avulla raakaruokasatsin valmistaminen onnistuu varmasti kaikilta.

Raakalihoja saa nykyään pakasteena monesta paikasta. Esim. Tampereella Pet Nap, Faunattaret, Mustit ja Mirrit jne. Melkein joka lemmikkikaupan kylmäaltaasta löytyy valikoimaa. Löytyy myös valmiita sekoituksia niin koirille kuin kissoillekin, mutta ainakaan meidän kissoillemme ei kovin hyvin maistu ne valmiit pötköt, ja lisäksi meitä ihmisiä miellyttää enemmän se, että tiedämme tarkkaan mitä syötämme kissoillemme.

Alla pikku sarjakuva aiheesta ”kahden viikon aamiaiset viidelle kissalle tyylinä raakaruokinta”. Teen kerralla kaksi samanlaista kulhollista, tulee yhteensä reilu kolme kiloa ruokaa. Sekoitin aiemmin yleiskoneella, mutta nykyään minusta se käy helpommin käsin, ei tarvitse kaivaa sitä konetta yläkaapista…

Psylliumia ja vettä kulhoon, annetaan pari minuuttia turvota. Sillä aikaa erotellaan kananmunan keltuainen valkuaisesta, ja valkuainen säästetään emännän seuraavan aamun aamiaismunakkaaseen. Keltuainen sekoitetaan psyllium-vesiseokseen, ja joukkoon lisätään omega kolmoset (Nutrolin Kissa -öljyä) ja jauhettuja vitamiineja (esim. Multicat tai VitalCat). Nämä voi antaa myös erikseen, mutta mukavuudenhaluinen kissanhoitaja laskee sopivan määrän per kissa ja sekoittaa sen ruokaan. Vitskut kannattaa lisätä tässä vaiheessa, niin että myöhempi kunnon sekoittaminen jakaa ne mahdollisimman tasaisesti massaan.

Sitten lihat. Meillä laitettiin tällä kertaa broilerin kokonaisia sydämiä,  broilerin jauhettua sisäelinseosta, jauhettua kalkkunaa, broilerin siipiä ja kauloja jauhettuna. Toisinaan laitan myös jauhettua possun sydäntä tai jotain muuta, mutta tällä kertaa kaupasta oli ollut hyvät vaihtoehdot lopussa, joten mentiin näillä. Osan lihoista tulee olla luullisia, kalsium-fosforitasapainon ylläpitämiseksi. Jos luun osuus on liian vähäinen, joukkoon kannattaa lisätä esim. munankuorijauhetta (keittämättömistä, huuhdelluista munankuorista tehtyä jauhetta). Olin hakenut lihat kaupan pakastekaapista edellispäivänä, ja ne sulivat n. vuorokauden kylmälaukussa. Kannattaa tarkkailla sulamista, olisi hyvä että lihat olisivat juuri ja juuri sen verran sulaneet, että sekoittaminen onnistuu.

IMG_5467.JPGIMG_5468.JPGIMG_5469.JPGIMG_5472.JPG

Sitten vaan sekoitus tukevalla kauhalla, ja pakastus sopiviin annoksiin. Pakastepussit toimivat hyvin, mutta 0,3 litran pakasterasiat sopivat vielä paremmin meidän käyttöömme, sillä kerta-annoksemme n. 300g mahtuu hienosti juuri ja juuri tuohon rasiaan, eikä pakastimeen jää hukkatilaa. Rasiasta saa pussia paremmin kaikki lihanmurenat hyötykäyttöön.

”Ja kissa sen kun komistuu…” Pienen alkutotuttelun jälkeen raksunaattoreillekin on alkanut oikein hyvin maistua raakaruoka!