Syyskuun näytelmät


Ulpu on jo 10kk vanha kissaneitokeinen.
Kuva: Eveliina Laine (rapsutin.blogspot.com)

Apua, mihin se syyskuu hurahti? Meillä on ollut paljon kivaa tekemistä, olemme valjastelleet kissojen kanssa sen minkä kaatosateilta olemme viitsineet, ja näyttelyssäkin on käyty. Laitellaanpa tähän vaikka muutamia kuvia kuluneelta kuukaudelta.

PIROKin näyttelyssä 15.-16.9. Tampereella oli kissoistamme Ulpu, joka sai kumpanakin päivänä CAC-sertin avoimesta luokasta. Vielä puuttuu yksi CAC, niin ollaan championeita. Ulpusta on varttunut jo ihan aikuisen naaraskissan näköinen olento, ja vieläpä hyvin viehättävä sellainen. Ulpu on vaan niin suloinen, niin luonteeltaan kuin ulkonäöltääkin. Pus.

Myös Junon piti tulla PIROKiin, mutta ilmoittautumispaperit olivatkin kadonneet matkalla, ja katoaminen havaittiin liian myöhään. Sellaista voi sattua joskus. Niinpä Juno jäi kotiinsa kissaherra Parvosen kanssa vetämään lonkkaa, kun Ulpu hengasi meidän luonamme Tampereella.

Ulpu ei kylläkään päässyt nokakkain tutustumaan meillä asuviin kissoihin, vaan majoittui emäntänsä Eveliinan kanssa olohuoneessamme, talon omien kissojen ollessa muissa tiloissa. Veikkaan, että ainakaan haju-herkkiksemme Ansa ei olisi paljon arvostanut vierailijaa, vaikka Ulpu onkin niin söötti.

Doran lepoa läppärin päällä on ilmeestä päätellen häiritty.
Kuva Jenni Peltola

Lauantaina PIROKissa oli kasvattimme Dora, Northalla Diorite. Dora oli toista kertaa näyttelyssä, ensimmäinen kertahan oli elokuun loppupuolella RUROKissa. Tuomari tykkäsi kovasti Dorasta, ja valitsi sen parhaaksi pennukseen (Ex1 NOM). Paneelissa Dora ei saanut ääniä, mutta oli hienoa, kun sinne saakka kuitenkin pikkuinen elohopeakissa pääsi! Dora kävi myös Tessalla valokuvattavana pukuhuoneeseen perustetussa studiossa. Taustana oli se sama lämmin oranssi, jonka kanssa Tara-emo poseerasi vuoden 2011 lokakuussa. Mukava päästä vertailemaan niin samannäköisiä äitiä ja tytärtä! Kuvat saadaan toivon mukaan joskus lokakuun puolivälissä.

Klaara Porissa lemmikkipäivillä. Kuva Heidi Ojanen.

Sunnuntaina näyttelyyn tuli sijoituskissamme Klaara. Klaara osoitti, että sillä on kauniin ulkonäön lisäksi myös loistoluonne. Klaara oli niin rohkea, leikkisä ja utelias. Arvostelussa se jäi kakkoseksi toiselle suklaatäplikkäälle tyttöpennulle (samalle kuin Lily RUROKissa), mutta emme vaivu suruun, sillä se kyseinen pentu oli näyttelyn paras kolmoskategorian pentu. Ei tarvinnut siis huonolle hävitä! Myös Klaara kävi Tessalla valokuvattavana, ja osasi poseerata kuin filmitähti. Odotamme kuvia innokkaasti.

Syyskuun lopussa oli Porissa lemmikkitapahtuma, jossa esillä oli kaikenlaisia lemmikkejä: koiria, kissoja, papukaijoja, frettejä, siilejä, pupuja, hiiriä, rottia, hämähäkkejä ja käärmeitä, vain muutamia mainitakseni. Kissoista paikalla oli paljon eri rotuja, ja ocicattien lippua pitivät korkealla Tara ja Klaara. Taran päivän lähtökohdat eivät olleet parhaat, neitokaisemme oli kiimassa, ja joutui merkkaavan kollin viereen. Ymmärtänette, että siinä tuoksussa herkässä tilassa olevan nuoren naaraan mieli voi järkkyä. Tara oli kuitenkin kiltisti, ja tilanne oli hyvää harjoittelua taas näyttelyihin. Varsinaisen shown varasti Taran tytär Klaara viereisessä häkissä – se lumosi paikallaolleita ihmisiä taaperoista mummoihin! Klaara tuntuu nauttivan esiintymisestä ja ihailusta, ja lisäksi se ei tunnu saavan tarpeekseen huiskaleikeistä ikinä… Toivottavasti moni paikalla ollut porilainen ihastui ocicattiin, sillä joskus ensi vuonna Klaaralla on omat pennut, jos kaikki menee hyvin.